Opas: Näin rakennat fixed gear -pyörän – runko, navat, ketjulinja ja komponentit

1. Fixed Gear eller Singlespeed – vad är skillnaden?

På en fixed gear sitter bakdrevet fast på navet. När bakhjulet snurrar rör sig därför även kedjan, vevpartiet och pedalerna.

Det finns inget frihjul.

Eftersom drevet sitter fast på en fixed gear blir kedjelinje, kedjespänning, drev och lockring viktigare än på en vanlig singlespeed.

2. Börja med rätt ram

Börja med ramen. Den avgör vilka nav, vevlager, däck och i viss mån vevpartier du faktiskt kan använda.

• Horisontella eller bakåtgående dropouts.
• Avståndet mellan bakgaffeländarna, OLD.
• Vevlagerstandard och gänga i ramen.
• Plats för den däckbredd du vill använda.
• Om ramen har bromsfäste.
• Pedalfrigång mot marken.
• Tåöverlappning mellan framhjul och fot.

På en fixed gear spänner du kedjan genom att flytta bakhjulet framåt eller bakåt. Därför fungerar horisontella track ends bäst.

Vertikala dropouts, som sitter på många moderna landsvägsramar, gör det betydligt svårare att få rätt kedjespänning och är därför sällan en bra utgångspunkt för ett vanligt fixed gear-bygge.

Bygger du på en äldre ram behöver du också kontrollera gängan i vevlagerhylsan. BSA/English (1.37" × 24 TPI) är idag vanligast, men äldre italienska ramar kan ha ITA (36 × 24 TPI) och äldre franska ramar kan använda 35 × 1 mm.

Ramens ursprungsland kan ge en ledtråd, men ta inte för givet att en italiensk ram har italiensk gänga eller att en fransk ram har fransk. Kontrollera innan du beställer vevlager.

En fixed gear behöver inte heller vara byggd på en ren velodromram. Ska cykeln användas i stan kan plats för bredare däck, broms och en mindre extrem körställning vara betydligt mer användbart.

3. Baknav – 120 mm är vanligast, men 110 mm finns

Den vanligaste moderna bredden på ett track- eller fixed gear-baknav är 120 mm OLD. Många trackramar och fixed gear-ramar är byggda för detta.

Men äldre japanska keirinramar kan vara annorlunda. 110 mm förekommer på vissa äldre keirin- och NJS-ramar och nav.

Nykyään se on huomattavasti harvinaisempaa, mutta riittävän yleistä, jotta asia kannattaa tarkistaa, jos rakennat vanhemman japanilaisen rungon pohjalta.

Muunnetuissa maantiepyörän rungoissa ja joissakin singlespeed-pyörissä on myös muita leveyksiä.

Mittaa runko ensin – valitse napa vasta sitten.

Tutustu kiekkoihimme, napoihimme, takarattaisiimme ja lukkorenkaisiimme.

4. Fixed-napa, takaratas ja lukkorengas

Oikeassa fixed-navassa on kaksi kierrettä: toinen takarattaalle ja toinen lukkorenkaalle.

Takaratas eli cog kierretään suurempaan oikeakätiseen kierteeseen. Takarattaan ulkopuolella on erillinen vasenkätisesti kierteitetty lukkorengas.

Kun vastustat polkimilla, takarattaaseen kohdistuu kuormitus vastakkaiseen suuntaan verrattuna eteenpäin polkemiseen. Lukkorengas estää tällöin takaratasta kiertymästä irti navasta.

Tarkista myös, millainen lukkorenkaan kierre navassa on. Se, että lukkorenkaassa on vasenkätinen kierre, ei tarkoita, että se sopii kaikkiin napoihin. Yleinen English/ISO-kierre on noin 1.29" × 24 TPI LH, mutta Campagnolo, Phil Wood, Miche ja jotkin muut navat voivat käyttää muita mittoja.

Älä koskaan pakota lukkorengasta paikalleen, jos se ei kierry kierteelle helposti. Jos olet epävarma, tarkista navan tekniset tiedot.

Tutustu track-takarattaisiimme, lukkorenkaisiimme, napoihimme ja fixed-kiekkoihimme.

5. Ketjulinja – tärkeämpi kuin melkein mikään muu

Ketjulinja on yksi tärkeimmistä asioista, jotka fixed gear -pyörässä on saatava kohdalleen.

Eturattaan ja takarattaan tulisi olla mahdollisimman tarkasti samalla suoralla.

Huono ketjulinja voi aiheuttaa:

• Melu lisääntyy.
• Kitkaa on enemmän.
• Ketju, eturatas ja takaratas kuluvat nopeammin.
• Ketjun kireys vaihtelee.
• Ketjun putoamisen riski kasvaa.

Monet klassiset track-komponentit on suunniteltu noin 42 mm:n ketjulinjalle, mutta tämä mitta ei päde kaikkiin napoihin ja kampisarjoihin.

Napa, kampisarja, keskiö, akselin pituus ja se, kummalle puolelle spiderin varsia eturatas kiinnittyy, voivat vaikuttaa ketjulinjaan.

Mittaa ketjulinja. Älä oleta sen olevan oikea vain siksi, että sekä napa että kampisarja on merkitty sanalla “track”.

6. Kampisarja, keskiö ja kammen pituus

Kampisarja ja keskiö määrittävät yhdessä, mihin eturatas asettuu ja millainen ketjulinja sinulle muodostuu.

Nelikantakampisarjassa ei riitä oikean akselin pituuden valitseminen. Sinun on myös tiedettävä, onko kampisarja tarkoitettu JIS- vai ISO-standardille.

Nämä kaksi standardia näyttävät lähes samanlaisilta, mutta nelikannan muoto ja mitat eroavat toisistaan. Jos sekoitat väärän kampisarjan ja keskiön, kampivarsi voi asettua akselille liian sisään tai liian ulos. Tämä voi siirtää ketjulinjaa useita millimetrejä.

Jos sinulla on vanhempi runko, tarkista lisäksi rungon varsinainen kierre. BSA/English on yleensä 1.37" × 24 TPI ja leveydeltään 68 mm. ITA on 36 × 24 TPI ja yleensä 70 mm. Vanhemmissa ranskalaisissa rungoissa voi olla 35 × 1 mm.

Nelikantakampien kanssa kolmen asian on siis täsmättävä: rungon kierre, oikea akselin pituus ja oikea nelikantastandardi.

Tarkista myös kampivarren pituus. 165 mm on yleinen radalla ja fixed gear -pyörissä, koska se antaa hieman enemmän välystä polkimen ja maan väliin kaarteessa poljettaessa.

170 tai 172,5 mm toimii monissa kaupunkipyörissä, mutta se riippuu rungon geometriasta, keskiön korkeudesta, renkaista ja polkimista.

Katso fixed gear-, singlespeed- ja muiden pyörien keskiömme.

7. Ratas, BCD ja 1/8" tai 3/32"

Kun valitset ratasta, tarkista ennen kaikkea BCD ja se, mitä ketjun leveyttä aiot käyttää.

BCD on lyhenne sanoista Bolt Circle Diameter, ja se ilmoittaa kampisarjan pulttikehän halkaisijan. 144 BCD on hyvin yleinen klassisissa track-kampisarjoissa, mutta muitakin standardeja on olemassa.

Ratas, ketju ja takaratas tulisi valita kokonaisuutena. Älä sekoita eri mitoituksia tarkistamatta ensin, että osat sopivat yhteen.

8. Valitse oikea välitys

Välitys on yksinkertaisesti eturattaan hampaiden määrä jaettuna takarattaan hampaiden määrällä.

• 48 × 16 = 3,00
• 48 × 17 = 2,82
• 48 × 18 = 2,67
• 46 × 17 = 2,71

Högre utväxling ger mer fart per pedalvarv, men blir tyngre när du ska accelerera eller cykla uppför.

Lägre utväxling gör cykeln lättare att få fart på och ger högre kadens. Det är ofta trevligare i tät stadstrafik.

En utväxling som fungerar perfekt på velodrom behöver alltså inte vara särskilt rolig genom Stockholmstrafiken.

9. Skid Patches – värt att känna till om du skiddar

Om du skiddar låser sig bakhjulet gärna på samma ställen i förhållande till vevarnas position. De punkterna på däcket brukar kallas skid patches.

Hur många skid patches du får beror på kombinationen av antalet tänder på klingan och bakdrevet. Om du kan starta en skid med båda benen fram kan antalet slitpunkter dessutom bli dubbelt för vissa utväxlingar.

Det är inget du behöver bygga hela cykeln efter, men om du skiddar mycket kan det vara värt att tänka på när du väljer mellan exempelvis ett 16- och 17-tänders drev.

*Antalet kan skilja beroende på om du skiddar med bara ett eller båda benen fram. Därför kan 48 × 16 ge 1 eller 2 slitpunkter beroende på teknik.

Ett byte från 16 till 17 tänder bak kan alltså ge betydligt fler slitpunkter på däcket samtidigt som förändringen i utväxling är ganska liten.

10. Kedjan – spänn den inte för hårt

På en fixed gear belastas kedjan både när du trampar och när du håller emot genom pedalerna. Därför är både kedjans kvalitet och rätt kedjespänning viktigt.

Kedjan ska ha lite rörelse. Den ska inte vara stenhårt spänd.

För hård kedjespänning ökar belastningen på:

• Navlager.
• Vevlager.
• Kedja.
• Drev.
• Klinga.

Snurra vevpartiet ett helt varv när du kontrollerar kedjespänningen. Nästan alla drivlinor har någon punkt där kedjan blir lite stramare.

Ställ kedjan efter den stramaste punkten.

När du drar bak hjulet för att spänna kedjan ska du samtidigt kontrollera att bakhjulet fortfarande sitter rakt och centrerat i ramen.

Vi använder framför allt japanska track-kedjor från Izumi och D.I.D. Du hittar våra fixed gear- och singlespeedkedjor här.

Vill du läsa mer om kedjebredder och olika track-kedjor har vi en separat guide:

→ Guide: Välj rätt cykelkedja för Fixed Gear & Singlespeed

11. Hjul och däck – välj efter hur cykeln ska användas

Ett fixed gear-hjul behöver inte vara högt, tungt eller extremt aero.

För en cykel som ska användas i stan är det ofta viktigare att hjulet är hållbart, lätt att serva och byggt för underlaget du faktiskt cyklar på.

• Oikea napaleveys.
• Pinnamäärä.
• Vanteen leveys.
• Navan laakerit ja huoltomahdollisuudet.
• Pyöräilijän paino.
• Tiet, joilla ajat.
• Jos pyörää käytetään ympäri vuoden.

Monissa katukäyttöön rakennetuissa pyörissä 28–32 mm:n renkaat toimivat erittäin hyvin. Ne tarjoavat enemmän mukavuutta ja paremman pidon kuin kapeat track-renkaat ilman, että pyörä tuntuu tahmealta.

Tarkista kuitenkin ensin, että sekä runko, haarukka että vanne sopivat suunnittelemaasi rengasleveyteen.

Tutustu pyöriimme, napoihimme, vanteisiimme ja renkaisiimme.

12. Ohjaustanko ja ajoasento – Drop, Riser, Flat vai Bullhorn?

Ohjaustanko vaikuttaa paljon siihen, miltä pyörä tuntuu ja mihin se sopii parhaiten.

Leveät riser-ohjaustangot ja MTB-ohjaustangot ovat yleistyneet myös fixed gear -pyörissä. Lisäleveys tuo paljon hallintaa ja vipuvoimaa vilkkaassa liikenteessä.

Valitse ohjaustanko sen mukaan, miten pyörää käytetään. Erittäin kapea track-ohjaustanko voi näyttää velodromipyörässä oikealta, mutta olla melko epäkäytännöllinen bussien ja taksien välissä.

Tutustu ohjaustankoihimme, ohjainkannattimiimme ja kahvoihimme.

13. Polkimet, straps ja clips

Fixed gear -pyörässä polkimet jatkavat pyörimistään niin kauan kuin pyörä liikkuu. Siksi jalkojen hyvä hallinta on tärkeää.

Yleisiä ratkaisuja ovat:

• SPD / clipless: Pysyy tukevasti kiinni ja toimii erittäin hyvin, kun järjestelmään on tottunut.
• Pedal straps: Yleisiä moderneissa fixed gear -rakennelmissa ja toimivat tavallisten kenkien kanssa.
• Toe clips ja straps: Klassinen ratkaisu track- ja keirinpyörissä.

Tärkeintä on, että jalkasi pysyy vakaasti polkimella, mutta saat sen nopeasti irti pysähtyessäsi.

Tutustu polkimiimme ja lisävarusteisiimme.

14. Jarru vai brakeless?

Brakeless on osa sekä track- että messenger-kulttuuria. Velodromi ja tavallinen kaupunkiliikenne ovat kuitenkin kaksi täysin erilaista ympäristöä.

Fixed gear -pyörällä voit jarruttaa ja hallita nopeutta vastustamalla polkimien liikettä, mutta se ei tuota samaa jarrutusvoimaa kuin varsinainen jarru.

Katuajoon suosittelemme etujarrua. Voimakkaassa jarrutuksessa etupyörä tuottaa suurimman osan jarrutusvoimasta.

15. Lopputarkastus ennen ensimmäistä ajoa

Käy pyörä vielä kerran läpi ennen kuin alat ajaa sillä kunnolla.

Yksinkertaisuus on koko idea

Fixed gear -pyörä koostuu vain muutamasta osasta. Se on myös suuri osa sen viehätystä.

Kun vaihteet, kasetti, vapaaratas ja vaihdevivut jäävät pois, huomaa heti, jos jäljelle jäävät osat eivät toimi hyvin yhdessä.

Hyvä napa, suora ketjulinja, järkevä välitys ja oikein asennettu voimansiirto vaikuttavat pyörään enemmän kuin kallis nimi kampisarjassa.

Hyvän fixed gear -pyörän tulee olla hiljainen, suora, yksinkertainen ja hauska ajaa.

Rakenna se sen mukaan, miten aiot oikeasti käyttää sitä.

Rakennatko fixed gear -pyörää?

Rakennamme ja huollamme fixed gear- ja singlespeed-pyöriä Södermalmilla Tukholmassa sijaitsevassa myymälässämme ja korjaamollamme. Epäröitkö, mikä napa, kam­pisarja, keskiö, ratas tai ketju sopii runkoosi? Lähetä meille tiedot rungosta ja osista, joita harkitset, niin autamme selvittämään, mitkä osat sopivat yhteen.